Kevennetty maanmuokkaus säästää euroja ja parantaa kasvukuntoa

Suomalaisessa maataloudessa haetaan aktiivisesti ratkaisuja kustannusten nousun ja ympäristömuutosten aiheuttamiin haasteisiin. Kevennetyllä muokkauksella tarkoitetaan menetelmiä, joissa maata muokataan matalammalta perinteiseen kyntämiseen verrattuna. Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan opinnäytetyössään Eetu Kettunen ja Jaakko Meskus selvittivät kevennetyn maanmuokkauksen mahdollisuuksia. Aihetta tutkittiin ympäristöhyötyjen, kustannusten ja maaperän kasvukunnon näkökulmasta. Valintojen tueksi tuotettiin menetelmiin perehdyttävät opaskortit.

Kyntäminen on ollut syystäkin hyvin suosittu perusmuokkausmenetelmä Suomessa, sillä se torjuu tehokkaasti sekä kasvitauteja että rikkakasveja. Kyntämisellä voi olla kuitenkin negatiivisia vaikutuksia maan kasvukuntoon erityisesti tiivistymisen ja biologisen aktiivisuuden vähenemisen vuoksi [1].

Viimeistään vuoden 2021 haastava kasvukausi osoitti, että maan rakenteella, multavuudella sekä peltojen veden- ja ravinteidenottokyvyllä on suuri merkitys vaihtelevissa viljelyolosuhteissa. Kevytmuokkauksella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia maan mururakenteelle ja peltojen multavuudelle pitkällä aikavälillä. Kevytmuokkaus lisää pieneliötoimintaa ja parantaa pintamaan multavuutta kasvitähteiden jäädessä pellon pintaan. Selkeimmin kevytmuokkauksen positiiviset vaikutukset näkyvät mururakenteen paranemisena savimailla [2].

Myös polttoaineiden voimakas hinnannousu, tilakokojen kasvaminen ja vuoden 2023 CAP-uudistus saavat viljelijät pohtimaan kyntämisen korvaamista kevennetyllä maanmuokkauksella. Kevennettyä maanmuokkausta suosimalla on mahdollista säästää runsaasti aikaa ja polttoainetta. Esimerkiksi kultivointi vie maalajista sekä olosuhteista riippuen yli kaksi kertaa vähemmän polttoainetta kuin kyntäminen [3]. Markkinoilla on runsaasti erilaisia kevennettyyn maanmuokkaukseen soveltuvia muokkaimia, joista viljelijöiden on mahdollista valita omiin tarkoituksiin sekä omille pelloille soveltuvin työkone.

Kevennetyllä maanmuokkauksella on runsaasti mahdollisuuksia suomalaisessa maataloudessa, mutta positiiviset vaikutukset eivät näy hetkessä, sillä maan kasvukunnon parantaminen on pitkäjänteistä työtä. Myös mahdolliseen rikkakasvien ja kasvitautien määrän lisääntymiseen on varauduttava. Viljelykäytäntöjen muuttaminen vaatii aina viljelijältä suunnitelmallisuutta, kärsivällisyyttä sekä uuden tiedon omaksumista.

Eetu Kettunen
Valmistunut agrologiksi (AMK) Oulun ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelmasta

Jaakko Meskus
Valmistunut agrologiksi (AMK) Oulun ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelmasta

Eeva Suonperä
projektisuunnittelija
Oulun ammattikorkeakoulu, Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia – CANEMURE-hanke

Ritva Imppola
projektipäällikkö
Oulun ammattikorkeakoulu, Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia – CANEMURE-hanke

Blogiteksti perustuu opinnäytetyöhön:

Meskus, J. & Kettunen, E. 2022. Kevennetyn maanmuokkauksen mahdollisuudet viljelijöille. Oulun ammattikorkeakoulu, Maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelma. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205169366

Opaskortit ovat luettavissa ja tulostettavissa opinnäytetyön liiteosiossa. Opaskorteissa on kerrottu erilaisista kevytmuokkausvaihtoehdoista, haasteista ja hyödyistä, esimerkiksi polttoaineenkulutuksen ja ajankäytön osalta.

Työn toimeksiantajana oli alueelliseen ilmastotyöhön keskittyvä CANEMURE – Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hanke, jonka alueellisena koordinaattorina toimii Oulun ammattikorkeakoulu.

Blogiteksti on julkaistu aikaisemmin ProAgrian blogeissa:

Kettunen, E., Meskus, J., Suonperä, E. & Imppola, R. 2022. Kevennetty maanmuokkaus säästää euroja ja parantaa kasvukuntoa. ProAgria blogit 23.6.2022. https://www.proagriaoulu.fi/fi/kevennetty-muokkaus/

Hankkeen muut julkaisut Oamk Journalissa

Lähteet

[1] Mattila, J. & Rajala, J. 2019. Muokkausjärjestelmän valinta: Miksi ja miten maata muokataan? Tietokortti 2019. Helsingin yliopisto, ProAgria. Hakupäivä 5.9.2022. https://carbonaction.org/wp-content/uploads/2021/04/muokkausjarjestelman-valinta-2019.pdf

[2] Saarinen, E., Suomela, R., Rajala, A., Peltonen-Sainio, P., Högnäsbacka, M., Lötjönen, T. & Kässi, P. 2011. Kehitystä rehuviljan viljelyyn Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. MTT Kasvu 17. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Hakupäivä 5.9.2022. http://www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu17.pdf

[3] Vesterinen, T. 2021. Kumpi kuluttaa enemmän polttoainetta – kyntö vai kultivointi? Työkoneen oikeilla säädöille säästät selvää rahaa. Koneviesti 4.2.2021. Hakupäivä 5.9.2022. https://www.koneviesti.fi/traktorit/artikkeli-1.1307653