Tag Oamkin tutkimusta
Kotona Asumista Rohkeasti ja Itsenäisesti Teknologian Avulla (KARITA) -hankkeen tavoitteena oli teknologiaa hyödyntäen vähentää sote-palvelujen tarvetta ikäihmisten palveluissa sekä siirtää säännöllisten palvelujen tarvetta. Hankkeessa Oamkin kehittämiskohteena oli asiakasosallisuuden edistäminen sekä eettisyyden tarkastelu kotiin vietävissä palveluissa ja teknologian hyödyntämisessä. Toteutettujen kartoitusten ja tutkimusten perusteella luotiin kaksi toimintamallia. Asiakaslähtöinen tarvekartoitus ‒ asiakasosallisuuden kokemusta edistämässä ja Digiteknologialla tuetun kotona asumisen eettisen toiminnan malleja tulisi käyttää yhtäaikaisesti kehittämistoiminnassa. Oamk oli yksi hankkeen osatoteuttajista.
Kuntosalien turvallisuus on tärkeä osa asiakaskokemusta. Turvallisuuteen vaikuttavat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Kerätyssä asiakastutkimuksessa sosiaaliset tekijät koettiin vähemmän tärkeiksi kuin fyysiset, jotka ovat helpoiten havaittavissa.
Merkittäviksi turvallisuustekijöiksi koettiin selkeä hinnoittelu ja sopimusehdot, ehjät kuntoilulaitteet, tapaturmavaaran minimointi, siisteys ja tilojen väljyys. Helppokäyttöinen kulkujärjestelmä, tietoturvasta huolehtiminen, luotettavuus, ystävällinen viestintä, nopea palautteeseen reagointi ja henkilökunnan läsnäolo nousivat myös esille. Blogiteksti perustuu Terhi Kallisen opinnäytetyöhön, jossa tutkittiin kuntosalikävijän turvallisuuskokemuksen muodostumista ja kehittämistä palvelumuotoilua hyödyntämällä.
Blogikirjoituksessa esitellään Suomen ympäristökeskuksen laatima kuntien kasvihuonekaasupäästöjen kehityksen arvioinnin skenaariotyökalu ALasSken. Työkalu tukee kuntien ilmastotyötä ja tavoitteiden asettelua, koska sen avulla voidaan arvioida kunnan tulevaisuuden päästökehitystä eri sektoreilla sekä tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet.
Artikkelissa esitellään open spacea yhtenä vertaisoppimisen menetelmänä ja kuvataan sen eri sovellutuksia. Open spacessa ohjelma rakentuu osallistujien toiveista ja tarpeista. Osallistujat saavat jakaa omaa osaamistaan, tietojaan ja kokemustaan. Osallistuminen ei edellytä etukäteen valmisteltua esitystä, vaan teemaan liittyvät keskustelut pohjautuvat yhteiseen jakamiseen, jolloin tilanne rakentuu vertaisoppimiselle. Syksyllä 2022 ja keväällä 2023 Kokko-hanke toteutti open space -seminaarin, joka osoittautui joustavaksi ja innostavaksi työskentelytavaksi. Tämä julkaisu on osa Kokko-hankkeessa (2021–2023) tuotettua vertaisoppimisen artikkelisarjaa. Hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin erilaisia vertaisoppimisen muotoja korkeakoulupedagogiikan kouluttajille ja kehittäjille.
Ympäristöviisas viljelijä -hankkeessa kehitetty Ympäristökioski-sovellus julkaistiin joulukuussa 2022. Käyttöönottoa edelsi hosting-palvelujen kartoitus ja vertailu sekä lopullinen päätös palvelun käyttöönotosta yhteistyössä hanketoimijoiden kanssa. Hosting-palvelun tilaus ja käyttöönotto tehtiin yhteistyössä Oulun yliopiston ICT-palveluiden kanssa. Käyttöönoton jälkeen käynnistyi ylläpitovaihe, joka kattaa kaikki ohjelmiston ylläpidon osa-alueet. Ympäristöviisas viljelijä -hanke päättyi kesäkuussa 2023. Palvelimen, sovelluksen ja käyttäjätiedot sisältävän tietokannan ylläpito luovutettiin ProAgria Oululle.
Bio- ja kiertotalouden prosessitekniikan osaamistarvekartoitus Pohjois-Suomessa toimiville alan yrityksille suunnatulla kyselyllä toteutettiin keväällä 2021. Kyselyssä bio- ja kiertotalousalalla toimivia yrityksiä pyydettiin arvioimaan osaamistarpeita, joihin erityisesti tulisi kiinnittää huomiota alan täydennyskoulutuksessa ja jatkuvassa oppimisessa. Selvityksen tuloksia käytetään Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston täydennyskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen sisältöjen ja toteutustapojen suunnittelussa. Bio- ja kiertotalouden toimialalla tunnistettiin Pohjois-Suomessa toimivan 76 yritystä, joista 17 vastasi kyselyyn. Vastausten mukaan lisää osaamista tarvitaan erityisesti hukkalämpöjen hyödyntämiseen, energian käytön tehostamiseen sekä teollisuuden orgaanisten ja epäorgaanisten sivuvirtojen hyödyntämiseen osana yrityksen raaka-ainevalikoimaa. Valmistusprosesseihin liittyen erotusprosessien osaamista pidettiin tärkeänä. Mikrobiologian perusteet, biokemiallisten prosessien, biojalostamokonseptien ja mekaanisten operaatioiden osaaminen ovat yritysten näkökulmasta myös tärkeitä osaamisalueita. Alan toimintaa ohjaavan ympäristölainsäädännön osaaminen koettiin tärkeäksi. Erilaisten analyysitekniikoiden, kuten spektrometrian ja kromatografian osaaminen muun muassa laadun seurannassa ja kehittämisessä nousivat vastauksissa esille. Myös prosessidynamiikkaan, automaatiojärjestelmiin ja säätötekniikkaan liittyviä osaamistarpeita bio- ja kiertotalousalan yritykset toivat esille vastauksissaan. Yritykset ovat erityisen kiinnostuneita hankeyhteistyöstä tutkimuksessa ja koulutuksessa korkeakoulujen kanssa. Vastauksissa nousi esille useita jo käytössä olevia yhteistyömuotoja, kuten opinnäytetyöt, harjoittelupaikat sekä hackathontyyppiset tilaisuudet.
Korkeakoulussa toimivien opettajien osaamista on tärkeää kartoittaa ja sitä edelleen kehittää osaamiskartoituksen tulosten pohjalta. Tässä artikkelissa kuvataan sote-alan opettajien osaamisen mittarin kehittämisen prosessista ja sosiaali- ja terveysalan opettajien osaamisen tämänhetkisestä tasosta Oulun ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulun opettajien osaamista kartoitettiin keväällä 2022. Osaamisen mittariin vastasi 81 opettajaa, jotka kuuluivat sosiaalialan, hoitoalan, kuntoutusalan, terveydenhuollon erityisalan sekä ylemmän amk:n tiimeihin. Tuloksia tarkastellaan tässä artikkelissa kuvailevin tilastollisin menetelmin tiimeihin kuulumisen kautta. Artikkeli on osa OSMU-hanketta, jossa kehitettiin osaamisen kehittämisen toimintamalli Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelutuotantoalueelle.
Kestävä aivoterveys -hankkeessa on kehitetty uutta ymmärrystä työpaikan affektiivisesta ergonomiasta osana aivoterveellistä työtä. Affektiivinen ergonomia liittyy työn vuorovaikutus- ja tunneympäristöön, työn eettiseen kuormitukseen ja eettiseen organisaatiokulttuuriin, joilla on merkitystä aivojen kuormittumiselle ja aivoterveydelle. Hankkeessa on kehitetty ja pilotoitu uusi työkalu näiden asioiden arvioimiseksi työpaikoilla: affektiivisen ergonomian tarkistuslista. Tarkistuslista mahdollistaa näiden tekijöiden tunnistamisen, arvioinnin sekä yhteisen keskustelun työpaikoilla.
ESR-rahoitteisen SILTA-hankkeen tekemän kyselyn mukaan Oulun ammattikorkeakoulu saa hyvän kokonaisarvosanan erilaisia väyläopintoja pitkin tutkinto-opiskelijaksi tulleilta opiskelijoilta. Tämän on mahdollistanut monet erilaiset väylämahdollisuudet. Työelämästä tullaan jatkokouluttautumaan ammattikorkeakouluun, taustalla voi olla halu edetä uralla ja tavoitella unelmia. Oamkin tiedottamisella on suuri merkitys väylätyössä jo hakeutumisvaiheessa. Oulun ammattikorkeakoulussa väylät on erittäin hyvin suunniteltu, mutta kehitettävääkin löytyy. Huomioitavaa useissa vastauksissa oli väylä opintoja suorittaneiden positiivinen asenne ja kiitollisuus mahdollisuudesta päästä väylän kautta opiskelijaksi. Kehittämistyössä huomio on hyvä kiinnittää ohjaukseen, tietoteknisiin ratkaisuihin ja tiedottamiseen. Yleisarvosana Oamkille väyläopintojen toteuttamisesta on hyvä.
Korkeakouluilla on keskeinen rooli innovaatiotoiminnassa ja innovaatiotoiminta puolestaan mahdollistaa hyvinvointiamme ylläpitävän, kestävän kasvun. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Jatkumo-hankkeessa kymmenen ammattikorkeakoulua on kehittänyt yhteisen toiminta- ja palvelumallin, jonka avulla ammattikorkeakoulut voivat yhä paremmin tuottaa yritysten ja muiden organisaatioiden tarvitsemia palveluja. Mallin lisäksi hankkeen merkityksellisenä antina on ollut eri ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden yhteisen ymmärryksen muodostaminen erilaisten palvelujen roolista yhteiskunnan kehittämisessä.
Artikkelissa esitellään cross-expertise mentorointia (CEM) yhtenä vertaisoppimisen menetelmänä ja jaetaan kokemuksia mentorointiprosessin organisoimisesta. CEM on kahden tasavertaisen asiantuntijan mentorointia ja osaamisen vaihtamista. Tärkeintä prosessissa on vertaisparien tapaamiset ja tavoitteellinen työskentely. Artikkeli pohjautuu kirjoittajien kokemuksiin CEM-prosessin organisoijina sekä osallistujien palautteeseen. Kokemuksien perusteella CEM synnyttää uusia ideoita omaan työskentelyyn sekä antaa vertaistukea. Menetelmää voi hyödyntää myös omien opiskelijoiden kanssa tai työyhteisön kehittämisessä. Tämä julkaisu on osa Kokko-hankkeessa (2021–2023) tuotettua vertaisoppimisen artikkelisarjaa. Hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin erilaisia vertaisoppimisen muotoja korkeakoulupedagogiikan kouluttajille ja kehittäjille.
Tämä julkaisu on Sote-alan osaava työvoima, muuttuvat osaamistarpeet (OSMU) -hankkeen loppuraportti. Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) toteuttivat yhteistyöhankkeen vuosina 2020–2023 Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa vaativien hoitoalojen ammattihenkilöiden osaaminen AVH-hoitopolulla, sote-alan opetushenkilöstön osaaminen sekä sote-alan osaamisen johtamisen nykytilanne ja kehittämishaasteet. Kartoituksen jälkeen tunnistettuihin osaamisvajeisiin vastattiin järjestämällä koulutuksilla. Lopuksi hankkeessa tarkoituksena oli rakentaa ja jalkauttaa osaamisen johtamisen toimintamalli Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelutuotantoalueelle. Tässä julkaisussa on kuvattu hankkeen tavoitteet, toteutuminen sekä keskeisimmät tulokset.
Artikkelissa kerrotaan tutkimuksesta, jonka tarkoituksena oli saada selville Flow Festival -kävijän näkemyksiä tapahtuman vastuullisuudesta ja turvallisuudesta. Lisäksi tutkijat havainnoivat festivaalin vastuullisuutta ja turvallisuutta. Kyselylomakkeella kerätty aineisto analysoitiin Webropolia käyttäen. Myös sisällönanalyysia käytettiin osaan aineistoa. Kaikkia vastuullisuuden osa-alueita pidettiin tärkeinä. Flow-festivaalikävijälle kierrätys, jätteiden vähentäminen sekä työntekijöiden turvallisuus ja oikeudenmukainen palkka ovat erittäin tärkeitä. Hiilijalanjäljen kompensaatiomahdollisuutta, alueen asukkaiden huomioimista tapahtuman järjestelyissä ja tuottojen ohjaamista hyväntekeväisyyteen hän ei pidä niin tärkeinä. Turvallisuutta hän pitää itsestäänselvyytenä ja suhtautuu omaan turvallisuuteensa huolettomasti.
Oulun ammattikorkeakoulun Prinlab-tiimi tutkii ja kehittää CoRoSect-hankkeessa yhdessä eurooppalaisten yhteistyökumppanien kanssa uudenlaista hyönteiskasvatuksen automaatiokokonaisuutta hyönteistiloille. Hanke on kolmivuotinen ja on saanut rahoituksensa Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti 2020. Hankkeeseen osallistuvilla kumppaneilla on hankkeeseen tarvittavaa erilaista erityisosaamista. Oamkin hankeryhmä antaa hankkeeseen oman panoksensa erityisesti anturitekniikan ja mittausjärjestelmien osalta.
Artikkelissa esitellään ”Kestävä kehitys, kansainvälisyys ja digitalisaatio yrittäjyyskasvatuksessa. Case VÄKEVÄ-hanke” -opinnäytetyön tuloksia. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli VÄKEVÄ-hanke ja siinä tuotettiin tietoa uuden yrittäjyyskasvatusstrategian jalkauttamista varten. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten Oulun ammattikorkeakoulun opettajat ymmärtävät kansainvälisyyden, kestävän kehityksen ja digitalisaation, sekä minkälaiseksi he kokevat oman osaamisensa hankkeen teemoissa. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä ja haastattelua. Kyselyn analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia vertailemalla liiketalouden opettajien vastauksia muiden toimialojen opettajien vastauksiin. Tuloksista kävi ilmi, että opettajat kokivat oman osaamisensa melko hyväksi kaikissa teemoissa, mutta kaikki käsitteet eivät olleet vastaajille tuttuja. Lisäksi osa käsitteistä ymmärrettiin eri tavoilla. Uutta yrittäjyyskasvatusstrategiaa jalkauttaessa tulee siis varmistaa, että opettajat ymmärtävät olennaiset käsitteet samalla tavalla sekä sen, miten kestävä kehitys, kansainvälisyys ja digitalisaatio ovat vuorovaikutuksessa keskenään.
Affektiivisen ergonomian näkökulmasta erilaiset tunteet ovat osa työelämää ja niitä tulee osata myös kohdata, käsitellä ja johtaa työyhteisössä. Tässä artikkelissa tarkastellaan ICT-alan tunnekulttuurin kehittämistä alan yrityksille suunnatuissa työpajoissa osana Kestävä aivoterveys -hanketta. Tunnekulttuuria tarkasteltiin tunnetoimijuuden ja psykologisen turvallisuuden näkökulmasta. Tunnetoimijuuden osalta ICT-alan ammattilaiset arvioivat omat tunnetaitonsa hyviksi ja heillä oli myös valmiuksia vaikuttaa myönteisesti työpaikan tunneilmapiiriin. Työyhteisöissä koettiin psykologista turvallisuutta. Työpajojen päätteeksi koostettiin vinkkejä psykologisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.
Maahanmuuttajien kotoutumisen vaikuttaa, miten he pystyvät osallistumaan digitalisoituvan Suomen toimintaan kaikilla elämän alueilla. Oulun ammattikorkeakoulussa pilotoitiin syksyllä 2022 selkokielinen digikoulutus, jonka tavoitteena oli parantaa koulutukseen osallistujien valmiuksia käyttää digitaalisia työkaluja arkielämän lisäksi korkeakouluopinnoissa ja työelämässä. Koulutus oli osa Asiantuntijatason digitaidot selkokielellä – SelkoDigi -ESR-hanketta. Syksyllä 2021 käynnistyneessä hankkeessa suunniteltiin asiantuntijatasoisen digiosaamisen kriteeristö, jonka pohjalta kehitettiin kymmenen opintopisteen laajuinen oppimisanalytiikkaa hyödyntävä verkko-oppimisympäristö Moodleen sekä hankkeen tilauskoulutuksia tukeva kaikille avoin opetusmateriaali.
Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvailla terveydenhoitajaopiskelijoiden pilotoimaa käänteistä mentorointia työeläjaksolla. DigiSote-ikä-hanke työsti opiskelijoille havainnointi- ja haastattelumatriisit, joiden avulla opiskelijat havainnoivat sote-alan ammattilaisten digitalisaatioon liittyviä asenteita, ennakkoluuloja ja motivaatiota. Näiden jälkeen opiskelijat toimivat mentoreina sote-alan ammattilaisille, kun he hyödynsivät käänteistä mentorointia digitaitojen vahvistamisen tukena.
Käänteinen mentorointi antaa opiskelijalle uuden roolin työelämäjaksolla, koska hän toimii mentoroijana ammattilaiselle. Ohjauksesta tulee kaksisuuntaista ja vastavuoroista. Saadut palautteet ja kommentit olivat pääosin positiivisia ja käänteistä mentorointia tukevia. Menetelmää kuvailtiin ketteräksi ja helpoksi toteuttaa. Haastetta mentorointiin toi ammattilaisen valmiiksi vahva digiosaaminen, jolloin opiskelijan oli vaikeampi löytää mentoroiva aihe tai idea.
Covid-19 pandemia on vauhdittanut merkittävästi sosiaali- ja terveysalan palvelujen digitalisoimista. Terveydenhuollon haasteena on nykyisin myös sote-alan ammattilaisten ikääntyminen ja eläköityminen. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (POHDE) yhteisenä tavoitteena on digitaalisten palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto. Muun muassa tulevaisuuden virtuaalinen sote-keskus tulee palvelemaan kaikkia Pohteen alueen asukkaita ja tämä edellyttää sote-ammattilaisilta vahvaa digiosaamista. Alueen sote-alan koulutusmäärät eivät vastaa kasvavaan eläkepoistumaan. Käytettävissä olevan henkilöstön odotetaan vastaavan kasvavaan hoidontarpeeseen yhä monipuolisimmilla menetelmillä. Erityisesti digitalisaatio ja sen osaava hyödyntäminen on yksi keskeisistä keinoista selviytyä edellä mainituista haasteista. Digiosaamista kaiken ikää sosiaali- ja terveysalalla (DigiSote-ikä) -hankkeen päätavoitteena oli kehittää toimintamalli, joka mahdollistaa sukupolvien välisen yhteistoiminnan ja osallistaa korkeakoulujen opiskelijoita, opettajia ja sote-alan ammattilaisia työelämässä vaadittavan digiosaamisen kehittämiseen. Toimintamalli rakentuu neljästä eri moduulista, jotka muodostavat loogisen digiosaamisen kehittämisen prosessin. Moduuleita voi käyttää yhdessä tai erikseen myös muualla kuin sote-toimintaympäristössä. DigiSote-ikä-hankkeen loppujulkaisu on opas toimintamallin hyödyntämiseen. Opas avaa hankkeen aikana kehitetyn toimintamallin ja sen käytön periaatteet reflektoiden hankkeessa tehtyä ja antaen vinkkejä tulevaan.
Blogiteksti avaa aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen hoitopolulla vaadittavaa osaamista ja sitä, miten osaamistarpeisiin vastattiin koulutuksen keinoin. OSMU-hankkeessa järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen, haastattelujen sekä niiden pohjalta rakennetun itsearviointimittarin avulla selvitettiin sairaanhoitajien, fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien sekä hoitotyön opettajien osaamistarpeita. Lisäksi palvelumuotoiluprosessin keinoin selvitettiin AVH-hoitopolun nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä pyrittiin tunnistamaan, millaista osaamista hoitopolun eri vaiheissa tarvitaan. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin neljästä päivästä koostuva koulutuskokonaisuus, joka toteutettiin etäkoulutuksena Teamsissa ja verkko-opintoina Moodlessa. Koulutuskokonaisuus sai pääosin positiivista palautetta. Palautteessa kiiteltiin koulutuskokonaisuuden monipuolisuutta, potilasnäkökulmaa sekä sen tarjoamaa mahdollisuutta verkostoitua ja syventää omaa osaamista. Vastaajat arvioivat oman osaamisensa parantuneen kaikissa osa-alueissa koulutuskokonaisuuden jälkeen.
Tässä artikkelissa luodaan katsaus Oulun ammattikorkeakoulun digipedagogisten osaamismerkkien kehitystyön taustoihin ja nykytilanteeseen. Artikkelin tarkoituksena on nostaa tietoisuutta osaamismerkeistä osana Oamkin henkilöstön digipedagogisen osaamisen tunnistamista ja tunnustamisesta sekä tukea osaamismerkkien suorittamista.
Artikkelissa kuvataan oppimisen muotoilun mallien ja työkalujen soveltamista uuden opintojakson suunnittelussa. Esillä ovat DDD-pedagoginen malli, oppimisen muotoilun tueksi luotuja canva-mallipohjia sekä iteratiivisen suunnittelua ohjaava tuplatimanttimalli. Artikkeli on jatkoa aiemmin ilmestyneelle ”Oppimisen muotoilulla kohti merkityksellistä oppimista” julkaisulle.
Julkaisussa esitellään konsulttiryhmätyöskentelyä yhtenä vertaisoppimisen menetelmänä. Menetelmä on kehitetty 20 vuoden aikana korkeakoulujen opettajien, kehittäjien ja opiskelijoiden työvälineeksi. Julkaisu pohjautuu osallistujien palautteeseen sekä kirjoittajien kokemuksiin menetelmän käyttäjinä. Työskentelystä saadut kokemukset ovat myönteisiä. Se on parhaillaan edistänyt omaa kehittymistä, kasvua ja jaksamista omissa työtehtävissä ja -rooleissa. Sen on koettu tukevan myös kollegiaalisuutta. Tämä julkaisu on osa Kokko-hankkeessa (2021–2023) tuotettua vertaisoppimisen julkaisujen sarjaa. Hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin erilaisia vertaisoppimisen muotoja korkeakoulupedagogiikan kouluttajille ja kehittäjille.
Raportissa esitellään Oulun alueen koulutusorganisaatioiden valmiuksia skaalautuvien digitaalisten koulutusratkaisujen kehittämiseksi kv-markkinoille sekä valmiuksia osallistua esimerkiksi YK:n ja muiden kehitysrahoittajien projekteihin. Pohjois-Pohjanmaan koulutusviennissä nähdään merkittävää potentiaalia, mutta kehittämiskohteita löytyy erityisesti liiketoimintaosaamiseen, myyntiin ja rahoitukseen liittyen. Toimijoiden strateginen sitoutuminen viennin kehittämiseen vaihtelee suuresti. Yhtenä ratkaisuna ehdotetaan oppilaitosten kansainvälisyystoiminnan ja viennin tavoitteiden yhtenäistämistä. Kansainvälisten kehitysrahoittajien projekteissa kokemusta voidaan hankkia askeleittain kohti suurempia rooleja. Aineistona on hyödynnetty ScalED-hankkeen kartoitusta (2021) sekä muita lähteitä.
Mobiilijournalismi eli mojo on sisältöä, jota toimittaja tekee mobiililaitteella, kuten älypuhelimella. Kännykällä on ketterä raportoida, haastatella ja jakaa sisältöä yleisölle, jopa reaaliaikaisesti. Älypuhelin myös kulkee mukana sinne, jonne järeämpi tv-kalusto ei taivu. Oulun ammattikorkeakoulun Vahva viesti -hanke järjesti maaliskuussa 2023 viestinnän ammattilaisille suunnatun kaksipäiväisen työpajan, jossa pureuduttiin mojon ideaan ja kalustoon sekä käsikirjoittamiseen ja editointiin. Lopuksi osallistujat tekivät omat mojo-videonsa. Edellä kuvatun lisäksi blogissa kerrotaan mojon matkasta salonkikelpoiseksi sekä puntaroidaan sen etuja – nopeutta, helppoutta ja edullisuutta – suhteessa riskeihin, jotka liittyvät mis- ja disinformaatioon.
Myyntikilpailuja hyödynnetään osana myynnin opetusta Suomessa ja maailmalla. Joulukuussa 2022 Oulun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikössä järjestettiin ensimmäinen oma myyntikilpailu, Oulun Paras Myyjä. Myyntikilpailu on todentuntuinen tilanne myyntineuvottelun harjoitteluun. Oamkin opiskelijat osallistuivat osana Asiantuntijapalveluiden myynti -opintojaksoa. Kilpailu oli avoin muillekin Oamkin opiskelijoille. Kilpailussa opiskelijat saivat kehitettyä omaa myyntiosaamistaan ja uudenlaisen oppimiskokemuksen, myyntikokemuksen, yhteistyökumppani OP Oulun tarjoaman yrityscasen avulla.
Luota itseesi ja työllistymiseesi (LYSTI) -hankkeen tavoitteena oli kehittää uusi malli ja menetelmiä opintojen loppuvaiheessa oleviin monialaisiin, ammatillisiin työharjoitteluihin. Tavoitteena oli malli, jossa opitaan työelämässä vaadittavia monialaisia tiimitaitoja, verkostoitumistaitoja, itsesäätelyä (itsensä johtamista) ja teknologiataitoja. Hankkeen tuottamassa kolmiportaisessa mallissa monialainen harjoittelu toteutuu opintojen eri vaiheissa muodostaen prosessin, jossa oma ammatillinen osaaminen ja yhteisten rajapintojen ymmärtäminen monialaisessa työssä syvenee. Artikkelissa kuvataan, miten malli kehitettiin, esitellään mallin eri vaiheet ja kuvataan monialaiseen harjoitteluun liittyviä mahdollisuuksia ja vaikeuksia siten kuin ne hankkeen aikana tulivat esille.
Podcast on yhä suositumpi kerronnan väline ja uusi viestinnän muoto. Suomalaiset mediatalot ja viestijät ovat myös innostuneet podcastien tekemisestä. Journalisteille ja muille viestinnän ammattilaisille suunnatulle podcast-koulutukselle on suuri tarve Pohjois-Pohjanmaalla. Tähän tarpeeseen vastasi Oamkin Vahva viesti -hanke, joka järjesti kohderyhmälle suunnatun koulutuksen Oulussa loppuvuonna 2022. Kolmen päivän koulutuksen aikana osallistujat kuulivat podcastin tekemisen perusteista ja perehtyivät podcastin tekemiseen tarvittavaan tekniikkaan. Osallistujat myös aloittivat omien podcastiensa suunnittelun. Työpajojen jälkeen osallistujat ovat aloittaneet omien podcastiensa tekemisen käytännössä.
Digitaaliset osaamismerkit ovat yleistyneet osaksi Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun järjestämiä opetustoimen täydennyskoulutuksia. Tässä blogitekstissä kerrotaan Osaamisperusteisuus ja osaamisen arviointi -koulutuskokonaisuuden tueksi luodusta digitaalisesta osaamismerkistöstä.
Aivomme ovat pitkälle kehittynyt hermojärjestelmä, mutta eivät väsymättä käyvä kone. Aivomme tarvitsevat lihasten tavoin lepoa toimiakseen tarkoituksenmukaisella tavalla. Työuupumus ja pitkittyneet negatiiviset tunteet näkyvät aivoissa fysiologisina muutoksina. Palautuminen on tärkeää, sekä työpäivän jälkeen että työpäivän aikana. Erityinen huomio tulisi kiinnittää työpäivän aikaiseen palautumiseen ja pieniin itselle sopiviin palauttaviin hetkiin. Riittävä uni on tärkeää, sillä aivomme tarvitsevat unta puhdistuakseen. Työyhteisöjen psykologinen turvallisuus rakentuu yhdessä. Pelon kaltaiset negatiiviset tunnekokemukset varastavat kognitiivista kyvykkyyttä. Pienetkin hyvät asiat kannattaa nostaa isoiksi ja huomioida myös palautteen muodossa.
Lääketieteellisen kuvantamisen opetus- ja testilaboratorio (Medical Imaging Teaching and Test Laboratory, Mittlab) mahdollistaa monipuolisen lääketieteellisen kuvantamisen opetus-, tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja testaustoiminnan oppilaitoksille, tutkimusryhmille ja yrityksille. Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteinen kuvantamislaboratorio sijaitsee Oulun yliopistollisen sairaalan tiloissa.
Artikkelissa kuvataan ICT-alan kehittämisprosessia, jonka aikana tunnistettiin työn eettistä kuormitusta aiheuttavia tekijöitä ja kehitettiin eettistä organisaatiokulttuuria neljässä ICT-alan yrityksessä. ICT-alalla eettistä kuormitusta aiheuttivat eniten tilanteet, joissa työntekijä kohtasi työssään ristiriitaisia vaatimuksia sekä tilanteet, joissa työntekijä joutui alentamaan hyvälle työlle asettamiaan vaatimuksia. Eettistä kuormitusta pystytään vähentämään kehittämällä eettistä organisaatiokulttuuria. Vahvan eettisen organisaatiokulttuurin tiedetään vaikuttavan myönteisellä tavalla työntekijöiden työhyvinvointiin sekä lisäämään työntekijöiden sitoutumista ja tyytyväisyyttä ja vaikuttavan sitä kautta positiivisella tavalla koko organisaation suorituskykyyn.
KV-farmari-hankkeessa suomalaiset maatilayrittäjät lähtevät 1‒2 viikon jaksoille ulkomaisille tiloille osallistumaan kohdetilan toimintaan ja oppimaan sen käytänteistä. Vastavuoroisesti he voivat ottaa vastaan ulkomaisen yrittäjän omalle tilalleen. Tätä edistämään hankkeessa koottiin Suomi-paketti, joka esittelee suomalaista maataloutta ja maidontuotantoa pohjoisissa olosuhteissa. Lisäksi tarkemmassa esittelyssä on kuusi erilaista KV-farmari-hankkeessa mukana olevaa tilaa ja yrittäjää eri puolilta Itä- ja Pohjois-Suomea. Yrittäjät tekivät itse kuvaukset tiloistaan ja sen lisäksi hanketoimijat kokosivat tiloilta aineistoa haastatteluin sekä valo- ja videokuvaamalla. Pakettia voi hyödyntää myös opetuksessa. Sitä jaetaan hanketoimijoiden kansainvälisissä verkostoissa.
Julkaisu on tarkoitettu oppaaksi erityisesti oppilaitosten osaamismerkkityön tueksi. Siinä käsitellään osaamismerkkien perusasioita pedagogisesta ja teknisestä näkökulmasta. Keskiössä on osaamismerkkiprosessi merkin suunnittelusta ja luomisesta aina sen myöntämiseen ja jakamiseen asti. Julkaisussa pohditaan myös osaamismerkkien mahdollisuuksia osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tukena. Julkaisu on tuotettu eurooppalaisessa Erasmus+-hankkeessa BadgeTour – Ammatillisen koulutuksen mikrokredentiaalit matkailualalla.
TUOKIO-hanke vieraili Matkamessuilla 2023 tavoitteenaan verkostoitua, tavata asiantuntijoita, saada kouluttajakontakteja ja hankkia viimeisintä tietoa vastuullisuudesta ja alan trendeistä. Blogitekstissä tuodaan esiin kohokohtia Matkamessuilta: Vastuullisuuskilpailun finaali, vuoden 2023 merkittävimmät kuluttajatrendit ja keskeisiä havaintoja messujen puheenvuoroista ja tapaamisista. Vastuullisuus on kilpailuetu ja tulevaisuudessa matkailun ydintä. Ympäristövastuun lisäksi yrityksen on tarkasteltava sosiaalista ja taloudellista vastuuta. Etumatkaa saadakseen liikkeelle on lähdettävä nyt, ja kaikenkokoisilla teoilla on merkitystä.